Ihmeen hyvin sitä kylmyyttä kestää lämpimän riistan kokeessa. Asikkalassa oli koeaamuna vielä -33 astetta ja hirvitti lähteä riviin. Käveltyämme passipaikalle oli jo sellainen hiki, että untuvamakuupussi piti ottaa pois päältä ja koiralta toinen välly. Eikä sen koommin kylmä tullutkaan, sen verran jännittivät sekä koira että ohjaaja.

Tällä kertaa tiemme katkesi siihen, että pellolle oli pudonnut vierekkäin kaksi fasaania parin metrin välein. Rixu otti hienon suoran linjan ja oli nopeasti pudotuksella. Kun se oli ottanut suuhunsa toisen fasaanin, sen oli lähdettävä katsomaan viereistä fasaania, josko saisi senkin mukaan. Kun se ei mahtunutkaan suuhun, niin koira päätti lopulta tuoda sen ainokaisen turvaan. Eli yritys vaihtaa riistaa, oli tuomio.

Tällä kaudella maksoin 120euroa koulutusopeista enkä kyllä turhaa. Yhteenvetona kokemuksista yllättyin koiran toiminnasta. Kuvittelin, että homma kaatuisi linjalla tottelemattomuuteen ja väärän riistan tuontiin. Näin ei siis käynytkään, vaan Rixu kuunteli hienosti pilliä, totteli käskyjäni ja eteni vaivattomasti.

Homma kaatuikin perusasioihin: paikallapysymiseen ja riistan vaihtamiseen. Harjoituksiin lisätään siis vaihdonestoharkat sekä dameilla että riistalla ja paikallapysymisharkkoja kiihkeissä tilanteissa. Vielä on yksi metsästyskerta tiedossa, joten siellä Rixu on kiinni varmuuden vuoksi.

Tässä toisessa kokeessa olin huolestunut paikallapysymisestä, joka heti tarkoitti sitä, että pystyin itse markkeeraamaan pudotuksia huonosti. Back to basics!