Teimme pienen  850km opintomatkan Keski-Suomeen. Starttivuoroni oli päivän viimeisenä eikä saanut mennä katsomaan muiden suorituksia. Piti siis koko päivä kuunnella ainakin 20 kertaa markkeeraukset ja ohjaukset ja pähkäillä, epäillä ja ihmetellä markkeerausten ajankohtaa ja riistan lukumäärää sekä olemusta. Oli siis perin erilainen koe. Koira ei odotuksesta hermostunut, mutta tuntui, että ohjaajan stressitaso nousi huippuunsa. Pikku tirsat asuntoautossani ei tuonut helpotusta vapinaan.

Alun pelto-ohjaus metsään, josta koiran piti jäljestää itsenäisesti 30m linnulle meni hyvin. Sitten tuli se meidän Akilleen-kantapää eli uomaohjaus. Uoma oli tosi kapea ja molemmin puolin häiriöriistaa. Puolivälissä ohjausta tuli markkeeraus viistosti vasemmalle.

Ohjaus muodostui kamppailuksi, kun en luottanut koiraani ollenkaan. Kymmenen metrin matkalla tuli ainakin kaksikymmentä eri käskyä, kun en saanut koiraa pysymään vedessä ja verenpaine jylläsi aivoissa. Koira kääntyili ja ihmetteli käskyjen sekamelskaa ja yritti pysyä mukana. Sitten lopulta teki ratkaisunsa ja pakeni hommiin eli haki markkeerauslinnun. Nollahan siitä siunautui. Hyvänä puolena tässä on se, ettei koira menettänyt tempoilussani toimintakykyään vaan ratkaisi homman karkaamalla lapasesta.

Keljua oli se, ettemme päässeet siis suorittamaan markkeerauksia, jotka olivat täysin ohjaajalta näkymättömissä, sillä ensimmäinen markkeeraus tuli, kun ohjaaja jätti koiransa odottamaan ja siirtyi itse rantaan. Siitä tuli kuulomarkkeeraus koirallekin ja toisen markkeerauksen ohjauksen yhteydessä koira näki. Sen lisäksi alueella oli myös bonuslintu eli parhaimmillaan koira toi markkeerauksista kolme lintua.

Haussa oli joka koiralle vain yksi maalintu ja yksi vesilintu. Haku teetti paljon töitä ja oli koirille vaikea. Koe tuntui olevan SM-kokeen harjoituskoe. Siitä tulikin paljon ideoita harjoitteluun. Uomia ei koskaan harkkaa liikaa ja häiriöitä pitäisi muistaa heitellä. Jostain ohjaajalle pitäisi saada lisähermostoa.

Tai sitten siirrän koulutus- ja ohjausvastuun nuoremmille ja parempihermoisille. Tässä Rixua ja Rauhaa kouluttaa Teiskossa uusi kouluttajalupaus Saara. Hän kyllä väsyi ennemmin kuin koirat mutta kestävyys kasvaa harjoittelun myötä.